Villasukan kärkikavennus voidaan neuloa on monella eri tekniikalla. Parhaiten omaan jalkaan istuvan mallin tietää vain kokeilemalla – ja valmiista ohjeesta kannattaa tarvittaessa poiketa lisäämällä tai vähentämällä kavennuskierrosten väliin tulevia sileän neuleen kierroksia.
Kärkikavennukset aloitetaan silloin, kun sukka sovitettaessa peittää pikkuvarpaan. Ennen kavennusten aloittamista varmista, että jokaisella puikolla on yhtä paljon silmukoita.
Neljä tapaa neuloa villasukan kärkikavennus
1. Nauhakavennus
Nauhakavennus lienee yksi käytetyimmistä sukan kärkikavennuksista. Sen voi neuloa kapeampana tai leveämpänä – leveämmässä neulotaan useimmiten kaksi silmukkaa oikein kavennusten väliin sukan ulkosyrjään. Nauhakavennuksessa kavennukset tehdään aina kärjen suuntaan kallistuen.
2. Sädekavennus
Sädekavennuksessa kavennukset tehdään puikon puolessa välissä ja puikon lopussa, yhteensä siis kahdeksan kertaa kierroksen aikana. Kavennukset tehdään aina samaan suuntaan, kuvan mallissa oikealle kallistuen. Kavennuskierrosten väliin jäävien sileän neuleen kierrosten vähenee kärjen edetessä, mikä saa aikaan sädekavennetun kärjen pyöreän muodon.
3. Nelitahokavennus
Nelitahokavennuksessa kavennukset tehdään jokaisen puikon lopussa, aina samaan suuntaan eli oikealle kallistuen. Tässä ohjeessa on käytetty 2 oikein yhteen -kavennusta, mikä lienee useimmille se ensimmäisenä opittu tapa tehdä kavennus. Kavennukset tehdään ensin joka toisella kierroksella ja myöhemmin jokaisella kierroksella. Lopputuloksena on tasainen ja siisti kärkikavennus.
4. Anatominen kärkikavennus
Anatomisen kärkikavennuksen idea on siinä, että vasemman ja oikean sukan kärjet tehdään toistensa peilikuviksi ja näin ollen saadaan erityisen hyvin jalkaan istuva sukka. Kuvan esimerkissä kavennukset on tehty kapeana nauhakavennuksena, mutta kavennukset tehdään ulkosyrjässä tiheämmin kuin sisäsyrjässä. Anatominen kärkikavennus vaatii hiukan enemmän laskemista ja tarkkuutta kuin muut kärkikavennukset.